APURAHA AKAAN KYLIEN HISTORIATEOKSEEN

 

Akaan kylät ja jakokunnat v. 1539 (Akaan historia I)
Lähde: Akaa-Seura.fi

 
 
Pirkanmaan kulttuurirahasto on myöntänyt suuruudeltaan 10.000 euron apurahan
Akaan seudun Sukututkijat ry:lle tutkimuksiin ja  Akaan maakirjakylien ja niiden asukkaiden historiaa käsittelevän teoksen kirjoittamiseen.

Akaan Seudun Sukututkijoiden puheenjohtaja Pekka Ahlfors kertoo, että maakirjakyliä on Akaassa reilut 50.
Maakirjakylät ovat ensimmäisiä maakirjoissa mainittuja kyliä. Sellaisia Toijalassa ovat mm Tyrisevä, Terinen ja Kyä, Kylmäkoskella Haanoja, Mellola ja Kuusjoki ja Viialassa Alkkula, Haihunkoski ja Tolvila.

Teosta varten sukututkijoiden jäsenistö ryhtyy keräämään tietoa koko Akaan alueen maakirjakylistä muun muassa arkistoista ja haastattelemalla. Lisäksi teoksessa hyödynnetään toimittaja Liisa Ahokkaan kirjoittamia ja Akaan Seudun julkaisemia Historian ikkunassa- ja Kotikulmilta- sarjan artikkeleita, joissa on esitelty akaalaisia rakennuksia ja kyliä. Liisa Ahokas toimii myös kyläteoksen kirjoittajana.

Pekka Ahlforsin mukaan  teoksessa kerrotaan paitsi kylien historiasta, myös siitä, mitä niille kuuluu tänä päivänä. Mukaan mahtuu niin asukkaiden muistelmia kuin valokuvia. Tietoa voi myös tarjota yhdistykselle.
- Jäsenet keräävät tietoa kaikkialta, mistä sitä vain saadaan. Otamme vastaan myös ulkopuolisia tekstejä, ja meihin voi ottaa yhteyttä jos joku haluaa antaa tietoja tai jos jollakulla on mielenkiintoisia tarinoita kerrottavana, hän kannustaa.

Suunnitelmissa on 300- sivuinen kirja, joka tämänhetkisen aikataulun mukaan olisi valmis jouluna 2013. Teoksesta on kaavailtu 500 kpl painosta.

- Kyseessä on paikallis- Atlas.Minun tietääkseni tällaista kirjaa ei ole koskaan vielä kirjoitettu. Tarkoitus ei ole tehdä mitään kuivaa akateemista tutkimusta, vaan elävää historiaa, Ahlfors kuvailee.

Sukututkijat saivat 10 000 euron apurahan Matti Heikkilän nimikkoapurahana, joka on tarkoitettu historialliseen, erityisesti Etelä- Pirkanmaan historiaa käsittelevään tutkimukseen.

Edesmennyt Matti Heikkilä oli Toijalassa vaikuttanut Akaan seudun Sukututkijoiden perustajajäsen. Tänä vuonna jaettiin noin puolet kyseisestä nimikkorahastosta. Loppuosa tulee haettavaksi myöhemmin. Puheenjohtaja Pekka Ahlforsin mukaan Pirkanmaan Kulttuurirahaston apuraha mahdollistaa kirjaprojektin aloittamisen. Lisäksi yhdistys aikoo kartoittaa vielä muut avustusmahdollisuudet, sekä kääntyä paikallisen liike-elämän puoleen tarvittavan lisärahoituksen hankkimiseksi. Kirjaprojektia koordinoi yhdistyksen perustama työryhmä.

lähde: Akaan Seutu 4.5.2012

 

KERHOILTA

Maanantaina 4.6 klo 18.00

Köyvärintie 4

 

.

YHDISTYKSEN KIRJASTO

Jäsenkirjastomme luettelointi ja luokitus yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän
mukaisesti on valmistunut.

Yli 1500 teoksen kirjasto sisältää runsaasti mm. sukututkimukseen, paikallisihistoriaan
sekä yleiseen historiaan liittyvää materiaalia ym ym

Klikkaa ylärivin linkkiä “Kirjasto” ja
sisällysluettelossa luokan alaotsikoita klikkaamalla
pääset tutustumaan haluamasi aihepiirin valikoimaan.

 

TULEVAA TOIMINTAA

Klikkaa tästä …

.

JÄSENTIEDOTE 1 / 2012

Klikkaa: Jäsenille / tiedotus

.

AKAA ( ACKAS )

Akaan vanha kivisakasti on kaupungin vanhin rakennus.
Seurakunta perustettu v.1483
Lähde: http://www.google.fi/imgres/…

Viialan Haihunkoski,joka on toiminut vuosisatojen saatossa myös Hämeen ja Satakunnan rajalinjana (rajakivi edelleen nähtävillä)
Lähde: http://www.google.fi/imgres/…

Kylmäkosken Wanha Mylly, historia        Kinnarin kotimuseo Sotkialla.Talonpoikaistilan
tuntee ainakin 1500-luvulta asti.           vanhimmat museorakennukset 1800-luvulta.
Lähde: http://www.google.fi/imgres/…

Klikkaamalla vinokursivoituja, avautuu lisätietoa kotiseutumme vaiheista ja historiasta

Akaa (ruots. Ackas) oli nykyisen Akaan kaupungin alueella ennen Toijalan kauppalan perustamista vuonna 1946 sijainnut kunta ja sitä edeltänyt kirkkopitäjä.

Kunta perustettiin Akaan pitäjänkokouksessa vuonna 1870 sen jälkeen, kun oli annettu asetus kunnallishallinnosta maaseudulla. Kirkkopitäjänä ja seurakuntana Akaa oli itsenäistynyt Sääksmäestä vuonna 1483. Urjala oli Akaan kappeliseurakuntana jo keskiajalla ja erosi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1589. Kylmäkoski oli Akaan rukoushuonekuntana vuodesta 1666, tuli kappeliksi vuonna 1892 ja itsenäistyi vuonna 1897. Vuonna 1932 Akaan pohjoisosa erotettiin uudeksi Viialan kunnaksi, johon liitettiin myös osia Lempäälästä jaVesilahdesta.

Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä lähialueineen muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen. Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät, ja tämän  kuntaliitoksen jälkeen uuden kaupungin nimenä on jälleen Akaa.Kylmäkosken kunta liittyi Akaaseen vuoden 2011 alusta.

kts. myös http://www.akaa.fi/kaupunki_ja_hallinto/esittely/akaan_historiaa/